Kylmillä säillä Pellalle niskaan tummanvihreä toppaloimi. Sateella ja kurakeleillä sadeloimi. Liikutuksen jälkeen aina päälle sininen fleeceloimi.
Esteillä etusiin pintelit ja takajakoihin hivutussuojat.
Riimu päässä ulkona ja sisällä.
Varusteet:
▪ Musta yleissatula
▪ Mustat suitset
▪ Mustat hivutussuojat
▪ Punainen neliöhuopa
▪ Valkoinen kisahuopa
▪ Tummansininen toppaloimi
▪ Sini/ruskea ruudullinen sadeloimi
▪ Keskisininen fleeceloimi
▪ Turk./must. raidallinen naruriimu
▪ Musta näyttelyriimu
▪ Pinkki harjalaatikko
▪ Perusharjasetti
Kuvien © Achalteke Tukley - thanks!
» Pelageya LIA "Pella" , VH-67671
» Ruunikko akhal-teke ja sukupuoleltaan tamma, säkäkorkeus 151cm
» Syntynyt 20.07.2009, 4 -vuotias ja ikääntyy satunnaisesti
» Kasvattanut Shyalia Farm , omistaa KarvaHaamu / Sumiainen
» Pella on VaB / 90cm tasoinen ja painottunut kouluratsastukseen
» Tavoitteena yleislaatuarvostelu, Pella on täysin kisakäytössä
Pelageya LIA, tutummin vain Pella, on hyvin energinen tapaus. Aamulla talliin tullessa voit kuulla kavioiden kärsimätöntä pauketta, sellaista mekastusta ei pidä mikään muu hevonen kuin Pella. Kuitenkaan tästä diivailijasta ei voi olla pitämättä. Kun menet karsinaan on valkea pää heti sylissäsi, ruskeilla silmillään tamma napittaa sinua kuin rukoillen rapsutuksia. Pella on yksi niistä harvoista hevosista joka on "kaikkien kaveri", jo ensimmäisenä päivänään Sumiaisessa Pella toivotti hyvät huomenet jokaiselle tallitytölle lempeästi hörähtäen, seurasi perässä tarhaan ilman riimunnarua, tosin Pella pääsi tässä tilanteessa vahingossa irti.
Taluttaessa Pella kulkee nätisti perässä kuin koira. Välillä se saattaa pysähtyä kuulostelemaan oripoikien lemmenlurituksia, mutta pieni narusta nykäisy saa neitosen sipsuttamaan äksisti vierelle. Eriasia onkin sitten kun ollaan tarhan portilla, silloin on taluttajan syytä pitää varansa sillä vapauden hurmassa Pella ei millään malttaisi odottaa että riimunnaru on irti ja saattaa kärsimättömänä hypellä takajaloilleenkin. Sitten kun riimunnaru on irti, pinkaisee tamma komeaan pukkilaukkaan villiten samaan menoon kaikki tarhakaveritkin.
Pella viihtyy hyvällä ilmalla laitumella vaikka tuntitolkulla, mutta antaa kyllä ottaa kiinni ensiyrittämällä.
Kurjilla keleillä diivailija hirnuu portilla suorastaan vaatien jotakuta hakemaan se sisälle tallin lämpöön.
Hoitaessa Pella seisoo kiltisti paikoillaan tarkkaillen tallin menoa. Parasta olisi hoitaa ja varustaa tamma kokonaan karsinassa, sillä käytävällä tallin hälinä tuntuu liiaksikin kiinnostavan sitä ja niinpä Pella hiissa eestaas niin paljon kuin liikkumavaraa on.
Pella ei erityisemmin pidä mahan ja ryntäiden koskemisesta ja ilmaiseekin kantansa näiden alueiden hiplailusta luimistamalla ja saattaapa tamma yrittää potkaistakkin. Eihän se kuitenkaan koskaan tosissaan yritä ihmisiä satuttaa. Taas pään rapsuttelua tamma rakastaa. Korvien takaa, leuan alta, poskesta... mistä tahansa hoitaja harjaa tai rapsuttaa siitä Pella pitää ja tyytyväisenä laskee päänsä hoitajan syliin.
Hoitajan täytyy muistaa lämmittää kuolaimet käsissään ennenkuin edes tarjoaa niitä Pelageyalle suuhun pistettäväksi, muuten ei tamma avaa suutaan edes makupalojen voimin. Muuten suitsiminen ja varustus kyllä sujuu täysin ongelmitta.
Ratsastaessa Pelageya osaakin olla erittäin monipuolinen. Toisinaan saa ratsastaja pidätellä kokoajan ratsua ettei se lähtisi nelistämään ympyrää, toisinaan saa taas hoputtaa jatkuvasti että edes käynnistä tulisi reippaampaa. Meno määräytyy aivan neitokaisen päivän mukaan.
Yleisesti kuitenkin Pella on yhteistyökykyinen ja ahkera oikealla ja päättäväisellä ratsastuksella. Kaikista herkimmin tamma reagoi istuntaan ja pohkeisiin, jaloilla ei saa paljoa vatkata tai saa pian tutustua kentän pohjaan hiukan lähempää. Taaksepäin nojaaminen ja eteenajavat avut taas saavat tamman hämmentymään ja kuumumaan pahemman kerran. Huolellisuus ja kärsivällisyys ovat Pellan ratsastuksessa kaiken avain.
Pella kulkee kauniisti peräänannossa toimien pienestäkin pohkeen hipaisusta silloin kun sitä on ratsastanut alusta asti oikein. Askellajit ovat näyttävät ja ravi etenkin ratsastajan kannalta oikein mukavaa ja liitävää. Laukka taas on sitä luokkaa että voisi luulla istuvansa satasta kiitävän kamelin selässä. Pella on ketterä ja yhteistyökykyinen kouluratsu jolta ei myöskään oppimisintoa puutu.
Esteillä tamma tuntuu ajattelevan että pitä kovemmin menee sitä pidemmälle pääsee. Tuntuu sillä olevan jonkinlainen puomikammokin, Pella nimittäin hyppää hirvittävän kaukaa mutta harvoin pudottaa. Joskus Pella saattaa kiitää esteradan kerta toisensa perään hirveää vauhtia lainkaan väsymättä joka on yyvä ominaisuus esteratsulle, mutta eriasia sitten onkin saako ratsastaja pidettyä kaahottavan tamman kontrollissa, yleensä vastaus ratsastajalta on estetreenejen jälkeen kieltävä.
Maastoillessa Pella osaa tosiaan nauttia. Se tulee hyvin toimeen isommassakin porukassa sekä yksin vaikka aluksi se ei millään haluaisi lähteä tallinpihasta ilman kaveria. Autot ne ovatkin kumma juttu, niitä pitää väistää ojaan yritti ratsastaja sitten rauhoitella tai ei. Pella harvoin ryöstää maastoillessa vaikka rakastaakin metsäteillä viilettämistä, ehkäpä se ymmärtää pääsevänsä useammin maastoilemaan kun käyttäytyy kunnolla. Vesi on myös tämän neidin mieleen, se penisi mielellään läträämään jokaiseen ojaan ja lampeen jonka näkee, tai vaikka piehtaroimaan järveen ajatuksesta kauhistunut ratsastaja mukanaan.
© KarvaHaamu
| Unique akhal-teke, ori 150cm, voikko |
Delex | Groys-Name |
| Chigar de Prin | ||
| Vivily | Adolex | |
| Lissabon ala korte | ||
| Polya Rozaliya akhal-teke, tamma 151cm, kimo |
Pavel | tuntematon |
| tuntematon | ||
| Raya | tuntematon | |
| tuntematon |
(Kisoja 12, sijoituksia 4 kpl)
|
07.10.2009 - KRJ - HeB - 3/30 08.10.2009 - KRJ - HeB - 2/30 10.10.2009 - KRJ - HeB - 5/30 13.10.2009 - KRJ - HeB - 3/30 |
NJ-sijoitukset, 0 kpl
00.00.0000 : kutsu : NJ : luokka : meriitit yms.
11. Marraskuuta 2009
Pelageya on viettänyt alkutalven iltoja rauhallisten talutuslenkkejen ja haastavien uusien asioiden parissa. Ahkerasti tamma onkin oppinut kaikkea uutta. Erästä tylsää aamua päätimme viihdyttää päästämällä tammaa purkamaan energiaansa irtohypytyksen parissa.
21. Syyskuuta 2009
"Jo kolmannen kerran viikon sisällä talliporukka parveili juuri saapuneen tarilerin luona. Monet tallitytöistä hyppäsivät syrjään kun kimo tamma syöksähti rampilta alas villisti poukkoillen. Sainkin kävelyttää energistä hevosta pari kierrosta ennenkuin se suostui pysähtymään paikalleen tutkittavaksi. Siinä se seisoi, korvat hörössä kuin sanoen "Tässä minä olen, upein sviittinne kiitooos!" oli pakko myöntää että Pella oli taatusti tallin kaunein yksilö ja luultavasti jo rotunsa puolesta arvokkain. Hymy huulillani vein Pellan tilavaan karsinaan jossa sitä odottivat tervetuliais heinät kera porkkanoiden..."
